ArcticKick - Potkuttelua pohjoisessa

Lähelle kauas

noreply@blogger.com (25-27.1.2008) — Mon, 29 Aug 2011 20:23:00 +0000

Olen matkustanut Afrikat ja Ameriikat, mutta tänä kesänä tajusin, että eksotiikkaa ja elämyksiä löytyy paljon lähempääkin, Kuolan niemimaalta. Maantieteellisesti matka on Rovaniemeltä vain muutaman tunnin, mutta henkisesti matka on monelle paljon pidempi. Ennakkoluulot kannattaa heittää Ounasjokeen ja lähteä matkaan.

Lähdimme mieheni kanssa matkaan pyörällä Ivalosta ja ylitimme rajan Rajajoosepissa. Pyörämme herättivät rajavartijoissa lähinnä hilpeyttä, pyörälaukkujemme sisällöstä ei oltu kiinnostuneita.

Onneksi niistä ei ollut kiinnostunut myöskään karhu, joka oli tallustellut lähellä telttaamme.

(Murmanskiin saavuttaessa polveani äityi pistämään niin, että jouduimme vaihtamaan fillaroinnin autoiluun. Terveyssyihin vedoten tämä kirjoitus sisältää myös motorisoitua liikkumista.)

Patikoiden ja pyöräillen

Jos mielii Luujärven tuntureille patikoimaan, tie käy käytöstä poistetun kaivoksen kautta. Vahtimestarit pitävät kirjaa vaeltajista. Kaivoksen jälkeen polku muuttuu kiviseksi ja vähän korkeammalla rakkakivikoksi. Ylhäällä ylängöllä kiven välistä puskee jäkälää. Myös Kantalahden luonnonpuisto on oikea porojen paratiisi.

Muutaman päivän levon jälkeen olin valmis taas kaivamaan pyöräni esille, sillä Kirovskin maastopyöräreitit kutsuivat. Poljimme parinkymmenen kilometrin matkan laakson päässä olevalle retkeilymajalle ja takaisin. Kuulimme, että sieltä olisi voinut ajaa noin 80 kilometrin rengasreitin, mutta koska emme olleet siihen etukäteen varustautuneet sen paremmin muonan kuin vaatetuksen puolesta, jätimme sen seuraavaan kertaan.

Laskuvesirannikolta leväkylpyyn

Tonja Tetrinan lomakylään ei eksy vahingossa. Ensimmäinen kohteeseen ohjaava kyltti on keskellä metsää. Sitä ennen on ajettu heikkokuntoista maastotietä ja Vienanmeren pohjaa laskuvedellä.

Vaivannäkö kyllä kannattaa, sillä perillä odottaa sydämellinen vastaanotto. Alexander Komarov on rakentanut niemennokkaan perinteisen pihapiirin tsasounoineen kaikkineen. Isäntä on intohimoinen kalastaja ja vieraat saavatkin heti maistaa talon erikoisannosta, muikuntapaista kalaa valkoviinillä ja yrteillä höystettynä.

Alexanderin poika Dima on kävelevä historiankirja, joka kertoo vieraille alueen historiasta. Kuulemme pomoreiden (Vienanmeren rannikkoseutujen venäläisiä on kutsuttu pomoreiksi) kalastus- ja metsästystekniikoista, arvuuttelemme pihalla horsmittuneen veneen ikää, haistelemme neuvostoaikaista hajuvettä ja kuuntelemme gramofonista sota-ajan iskelmää.

Sauna kruunaa Tonja Tetrinan vierailun. (Venäläinen sauna voittaa ruotsalaisen kuusi nolla.) Saunasta voi pulahtaa Vienanmeren vilvoittaviin aaltoihin, mutta tarjolla on myös eksoottisempikin vaihtoehto: leväkylpy. Teräksiseen ammeeseen astuessa tuntuu kuin astuisi ihmisenkeittopataan, sydän alkaa hakata vimmatusti ja otsalle pukkaa hikeä.

Pienen vilvoittelun jälkeen kokemus on todella miellyttävä. Merilevä kun tuntuu auttavan kaikkiin vaivoihin.

Taisi olla kangastusta

Laskuvesirannikolla ajo oli kevyttä harjoitusta seuraavaan koitokseen. Kuzomenin kylä nimittäin sijaitsee keskellä hiekka-aavikkoa. Ajamme kieli keskellä suuta loputtomalta tuntuvan aavikon poikki, kunnes kylä näkyy kaukana kuin kangastuksena.

Kangastus muuttuu kuitenkin eläväiseksi kyläksi, jossa jalkakäytävät ovat pitkospuita ja kaupan lattia täynnä hiekkaa. Dyyneistä kohottavat ristit toimittavat hautausmaan virkaa.

Matkaoppaaksi Kuolan niemimaalle kannattaa ottaa Jussi Konttisen erinomainen Kuola-opas - Lähelle kauas.

Tuleen tuijottelua

noreply@blogger.com (25-27.1.2008) — Fri, 19 Aug 2011 09:25:00 +0000

En ole katsonut televisiota koko kesänä. (En tosin katso sitä talvellakaan, koska en omista töllöä). Sitäkin enemmän olen tuijottanut nuotiotulta. Sitä jaksaa tuijottaa illasta toiseen ja tunnista toiseen, ilman mitään sen kummempaa syytä.

Joskus sitä tuijottaa herkeämättä kuin koko illan elokuvaa. Tuijottaa, kun liekit tarttuvat ensin tuohen palasiin, kasvavat sieltä pikkuklapeihin ja nuolevat kohta täydeltä terältä isompia halkoja. Puiden raoista puskee savua, joka jatkaa matkaansa tuulen suunnasta riippuen. Kotvan kuluttua ohuemmat puut hiiltyvät ja katkeavat. Jos poistut sen äärestä hetkeksikään, on koko nuotio saattanut saada aivan uuden muodon.

Jos yhden ja saman kanavan töllöttäminen kyllästyttää, pöyhäisy makkarakepillä antaa nuotiolle aivan uuden sävyn. Tuli terävöityy, hiilet alkavat hehkua. Savu kiemurtelee uusin kuvioin.

Television ruokaohjelmista poiketen, ruuan valmistumista saa nuotion ääressä seurata ilman, että lähetysaika loppuu tai mainoskatko pukkaa päälle. Seurata kuinka sanomalehteen käärityn hauken kääreet palavat hiljalleen kerros kerrokselta, kuinka hiilten hehku antaa maissintähkille upean kullan ruskean värin, kuinka pannukahvivesi alkaa hiljalleen porista. Aistit herkistyvät.

Kun hiilloksen hiipuessa lähetys loppuu, yöradio jatkaa: käki kukkuu kesäyön auringossa.

Erämaan kutsu

noreply@blogger.com (25-27.1.2008) — Tue, 16 Aug 2011 18:00:00 +0000

Erämaa on suhteellinen käsite. Keskieurooppalaiselle suurkaupungin asukille Ounasvaaran metsät ovat erämaata. Teini-ikäinen ei halua lähteä vanhempien mukaan mökille, koska siellä korvessa ei ole mitään tekemistä.

Minulle erämaa on siellä, missä lähimmälle tielle on matkaa kymmeniä kilometrejä ja missä kännykkä ei kuulu. Löysin sellaisen Vät särin erämaasta.

Olisimme mieheni kanssa voineet hypätä vesitason kyytiin ja hankkiutua hetkessä keskelle erämaata. Valitsimme kuitenkin kulkupeliksi kanootin, sillä erämaahan ei noin vain mennä, sinne menemiseen nähtävä vaivaa. Meloimme Nitsijärven rannasta halki pohjoisen Inarin ja Surnuvuonon kautta Surnupäille kuusi päivää.

Kun Surnupään laelle noustuani näin joka ilmansuuntaan pelkkää metsää ja järveä ilman yhtään käynnykkämastoa tai muuta sivilisaation merkkiä, tunsin olevani todellisessa erämaassa.

Kun tuon vaivan näkee, se palkitsee. Suot pursuavat lakkoja, Ahti antaa antimiaan. Hiljaisuus on rikkumaton.

Jos erämaa antaa, se myös ottaa. Erämaassa ei ole viitoitettuja reittejä, pitkospuita tai vinssauslaitteita. Siksi kanoottia saattaa välillä joutua vetämään, työntämään, uittamaan tai kantamaan. Sadekuuron yllättäessä ei ole katosta. Nuotiota varten on ensin haalittava kasaan puita.

Matka erämaahan, on matka omaan itseensä. Elämä on yhtä aikaa helppoa ja hankalaa. Minnekään ei ole kiire, hiljaisuus hyväilee mieltä. Samalla kaiken eteen pitää nähdä vaivaa. Ilman lihasvoimaa ei kanootti liiku, nälän kurniessa vatsaa ei voi poiketa lähimmälle snagarille.

Vaikeinta on paluu takaisin ihmisen ilmoille. Erämaassa on kuin pumpulissa. Kaukana kavala maailma.

Kiiltää jo jää

noreply@blogger.com (25-27.1.2008) — Tue, 10 Nov 2009 18:08:00 +0000

Olen asunut Lapissa kohta kolme vuotta. Ainoa asia, jota olen kaivannut Helsingistä, on retkiluistelu. Lapissa kun luistelukausi on harmittavan lyhyt. Lumi peittää useimmiten jäät ennen kuin ne ovat edes ihmisen kantavia.

Mutta enpä kaipaa enää. Tämä alkutalvi on ollut luistelijan hurmaa Lapissa. Eikä muista luistelijoista ole ollut riesaa. Itse asiassa välillä tuntuu siltä, ettei täällä eroteta luistelua hiihdosta.

Tunturimaisemassa

Yksi upeimmista kokemuksista oli päästä luistelemaan Ylläksen ja Pallaksen jylhiin maisemiin. Äkäslompolon, Kesänkijärven ja Ylläsjärven mieheni kanssa kierrettyäni suuntasimme vielä Äkäsjärvelle, jonka jää oli kuin samettia. Suuri yllätys oli se, että jäällä oli muitakin luistelijoita.

Menijät olivat sen näköisiä, että olivat luistelleet aiemminkin. Eipä ihme, sillä kyseessä oli Niukkasen Timo, jolta retkiluisteluoppini Helsingin aikoina ammensin. Kuulimme, että edellisen kerran oli samanlaisissa olosuhteissa päässyt kiitämään vuonna 2005.

Paikallislehden päätoimittajaa ei tarvinnut ylipuhua, kun tarjosin retkistämme jutun juurta ja kuvia.

Sadetanssia

Upean Ylläksen-viikonlopun jälkeen näytti jo siltä, että nyt on luistelut luisteltu. Mutta mitä vielä. Sadetanssini auttoi, sillä mittari nousi plussan puolelle ja niskaan tuli vettä. Sehän tiesi jäille vain hyvää.

Uusiksi järvituttaviksi tulivat niin Vikajärvi Rovaniemellä kuin Näskäjärvi Ranualla. Olkkajärvellä olin melonut, mutta luistellen järvi ja sitä ympäröivät maisemat näyttäytyivät aivan uudessa valossa. Edes äänen vienyt flunssa ei saanut minua pysymään viime viikonloppuna pois jäältä. Tätä herkkua ei ole koko talven tarjolla.

Potkua piikkareilla

Olen aina sanonut, että Rovaniemi on potkukelkkailijan mekka, mitä teitä ja moottorikelkan jälkiä pitkin kelkkailuun tulee. Jääjalaksille ei juurikaan ole ollut käyttöä. Nyt kun siihen mahdollisuus tuli, annoin kelkan Ilkalle, joka ei ole tästä kelkkailun kuningaslajista päässyt nauttimaan.

Kelkkailu voittaa luistelun siinäkin mielessä luistelun 6-0, että vähän huonompikuntoisempikin jää menettelee. Olkkajärven parin sentin kevyt lumikerros ei menoa hidastanut.

Nyt pidän käsiä kyynärpäitä myöten ristissä, että pääsisimme Inarin jäälle. Se olisi unelmien täyttymys!

Kuulaa heilutellen

noreply@blogger.com (25-27.1.2008) — Sat, 24 Oct 2009 13:48:00 +0000

Tiedetään. Kuulaa työnnetään eikä heitetä, heiluttelusta puhumattakaan. Kyse onkin kahvakuulasta, siis kuulasta jossa on kahva. Toisaalta se näyttää kahvalliselta keilapallolta, joten heiluttelu on sinänsä oikea termi.

Ostin tuon monen kuntokeskuksenkin ohjelmaan kuuluvan (= lue trendikkään) liikuntavälineen ja olen sitä nyt heilutellut pari viikkoa parvekkeellani. Parvekkeella siksi, että tuleepahan hoidettua liikunta, ulkoilu ja naapurien viihdyttäminen samoilla tulilla, niin kuin Lapissa tavataan sanoa.

Pohdin kovasti, minkä painoisen kuulan hankkisin. Kävi niinkuin monella vaellusretkelle lähtiessä. Kartalla on helppo niellä kilometrejä, mutta maastossa voi joutua muuttamaan suunnitelmiaan. 16-kiloinen kuula näyttää ukrainalaisten naisten käsissä rantapallolta, mutta itse saan sitä tuskin urheiluliikkeen lattialta ylös. 8-kiloinen saa siis riittää.

Pidän yksinkertaisista ja alkukantaisista asioista. Siinä on mielestäni myös kahvakuulan hienous. Ei turhaa säätämistä vaan suoraan hommiin. Alkulämmittelyä ei tosin tässäkään lajissa sovi unohtaa.

Jo perusliikkeellä saa reidet soimaan ja pulssin nousemaan. Kun pallo on niin sanotusti hallussa voi ohjelmaan lisätä mitä erilaisempia työntöjä, kyykkyjä ja tempauksia. Kaikille näille on tietysti hienot nimensä, joilla voisi antaa itsestään promaisen kuvan. Itse olen yrittänyt keskittyä puhtaisiin liikeratoihin.

Kun aloittaa uuden lajin, löytää yleensä lihaksia, joita ei tiennyt olevankaan. Itselläni ne löytyivät haarojen välistä eli sisäreisistä. Vaapuin ensimmäisten harjoitusten jälkeisinä päivinä kuin ankka. Myös pakarat ja reidet tuntuivat tehneen jotain. Hyvä niin, sehän tietää vain hyvää talven potkukelkkailuja ja skinnailuja ajatellen.

Saas nähdä kuinka kauan jatkan heiluttelua parvekkeella ennen kuin pakkanen ajaa sisätiloihin. En tiedä kuinka lajin kotikonnuilla Venäjän armeijassa lajia treenataan, mutta rautapallon heiluttelu Siperian pakkaslukemissa kuulostaa ihanan alkukantaiselta.

Luisteluratsiassa

noreply@blogger.com (25-27.1.2008) — Thu, 22 Oct 2009 18:10:00 +0000

Sain keskiviikkoiltana perääni poliisit. En siksi, että olisin ajanut ylinopeutta tai varastanut kaupasta. Vaan siksi, että olin luistelemassa Kirkko- ja Harjulammilla. Poliisi oli saanut soiton, jossa oltiin huolissaan jäällä ”hiihtäjästä”.

Mieltä toki lämmittää se, että on olemassa lähimmäisiä, jotka huolehtivat tuntemattomistakin kanssaihmisistä. En kuitenkaan ollut millään tavoin hengenvaarassa, sillä olin asianmukaisesti varustautunut: kädessä jääsauva, kaulassa naskalit ja repussa kuivat vaatteet. Enkä suosittelekaan ketään menemään jäälle ilman oikeita varusteita ja jäätuntemusta.

Harmittelen kuitenkin sitä, että tämä harvinainen herkku on pian ohi. Lapissa luistelukausi luonnon jäällä on lumen tulon vuoksi harmittavan lyhyt. Näin ei tarvitsisi olla.

Savonlinna, Kuopio ja Jyväskylä ovat hyviä esimerkkejä siitä, kuinka luonnonjäälle tehty ja läpi talven ylläpidetty rata palvelee niin paikallisia asukkaita kuin matkailijoita. Jääradoista on tullut vetovoimatekijä, joka on tuonut merkittävää lisätuloa urheiluliikkeille ja ohjelmapalveluyrityksille välinevuokrauksen ja opastettujen retkien muodossa.

Länsirajan takana Luulajan ja Piteån välille tehdään kymmeniä kilometrejä hoidettua baanaa, jota pitkin kulkevat sulassa sovussa luistelijat, potkukelkkailijat, sauvakävelijät, pyöräilijät ja hiihtäjät.

Ehdotankin, että Kemijoen rantareitin kehittämisen yhteydessä laitetaan vakavaan harkintaan retkiluisteluradan ylläpito joen tai Kirkkolammen jäällä.

ArcticKick-tiimi kiittää

noreply@blogger.com (25-27.1.2008) — Sun, 27 Jan 2008 15:25:00 +0000

Historian ensimmäinen ArcticKick-potkukelkkailuviikonloppu potkuteltiin upeassa talvisäässä.

Kiitos kaikille osallistuneille ja hengessä mukana olleille!

Otamme mielellämme vastaan palautetta ja ideoita tapahtuman kehittämiseksi.

Tämä oli vasta alkua upeille potkukelkkailukeleille. Kevättalven aurinko odottaa! Seuraathan siis blogiamme, jossa juttua potkuttelusta pohjoisessa lumien sulamiseen saakka.

Matti Pesälä on pohjoisen potkukelkkailukuningas

noreply@blogger.com (25-27.1.2008) — Sat, 26 Jan 2008 19:18:00 +0000

Ounasvaaralla nähtiin lauantaina maailmanmestaruustason potkukelkkailua.

Miesten sarjassa nähtiin todellinen titaanien taisto Hannu Vierikon ja Matti Pesälän välillä. Naisten sarjaa edusti loistavasti Suvi Tanner. Vauhdikas koirapotkukelkkailu käytiin yhden ja kahden koiran sarjoissa. Päivä huipentui haasteviestiin, jonka voittaja oli Toptester.

Menemisen mallia näyttää Matti Pesälä. Kuvaaja Pekka Aho / Lapin Kansa.

Tulokset:

Miehet 2x2km

Matti Pesälä, Rauma
Hannu Vierikko, Helsinki
Ilkka Kauppinen, Rovaniemi

Naiset 1x2km

Suvi Tanner, Rovaniemi

2 koiran potkukelkkailu

Osmo Hakosalo + Ropsu&Glück
Anu Mäkinen + Peto&Poju
Marika Tiiperi + Olle&Sam
Tiina Meriluoto + Eppu&Nuka
Ritva Hannuniemi-Pulska
Reija Aaltonen + Nuni&Sulukama
Paula Yliräisänen
Mari Moisala

1 koiran potkukelkkailu

Samuli Nissinen + Roku
Heidi Kyyrönen + Halla
Kati Mansikkasalo + Zenon
Marjo Kaukonen + Jermu

Haasteviesti

Toptester
Joukkue
Kiirunan Kosto
LEO
Mustasurma
Seven-1

Kaikkien viikonlopun tapahtumiin osallistuneiden kesken (ml. sunnuntain ennakkoilmoittautuneet) arvottiin upea hopeankiiltävä Kickspark-potkukelkka. Onnetar suosi Veijo Kalloa Rovaniemeltä.

Miesten ja naisten sarjan voittajat saivat Sarvan nastalenkkarit ja viestivoittaja Toptester Rovaniemi-aiheisia palkintoja. Seven-1 palkittiin persoonallisimmin pukeutuneena viestijoukkueena hierontalahjakorteilla.

Jo 50 potkukelkkailijaa on nauttinut potkukelkkailun hurmasta. Tule sinäkin kokeilemaan sunnuntaina Ounaspaviljongin rantaan miltä meno maistuu!

Vielä ehtii mukaan!

noreply@blogger.com (25-27.1.2008) — Fri, 25 Jan 2008 14:51:00 +0000

Huikea potkukelkkailuviikonloppu pääsi perjantaina vauhtiin potkukelkkailun "grand old man" Hannu Vierikon saattelemana.

Perjantain iltaretkelle Ounasjoen jäällä osallistui 15 iloista kelkkailijaa.

Vielä ehdit mukaan viikonlopun tapahtumiin:

Lauantain ja sunnuntain retkille otetaan 15 kelkkailijaa ilmoittautumisjärjestyksessä.

Kisoihin Ounasvaaralla mahtuu myös vielä kaikkiin sarjoihin. Tule yksilösarjaan tai porukalla haasteviestiin! Ja kannatusjoukkoja tarvitaan aina!

Osallistumismaksut paikan päällä tasarahalla.

Sinut on haastettu!

noreply@blogger.com (25-27.1.2008) — Sun, 13 Jan 2008 08:06:00 +0000

Tammikuun viimeisenä viikonloppuna saa lähtölaukauksensa potkukelkkailuviikonloppu, jollaista ei Rovaniemellä ole ennen nähty: rentoja retkiä, kiihkeää kisailua ja tanakkaa asiaa potkukelkkailun hyödyistä niin kuntoliikuntana kuin huippu-urheiluna.

Viikonlopun monipuolisesta ohjelmasta jokainen löytää varmasti omansa. Et tarvitse huippukuntoa tai edes omaa potkukelkkaa - iloinen mieli riittää!

Haastetta tosin löytyy myös huippukuntoisille. Mitä jos tulisit kokeilemaan miltä Ounasvaaran kisaladut maistuvat potkukelkkaillen, koiran kanssa tai ilman? Kiihkeä haasteviesti pyrähdetään stadionalueella.

Kaikkien viikonlopun tapahtumiin osallistuneiden kesken arvotaan upouusi Kickspark-potkukelkka. Myös kilpasarjojen voittajille on luvassa upeat palkinnot.

Sinut on haastettu! Kenet sinä haastat?

Huom! Osallistumismaksuun sisältyviä kelkkoja on rajallinen määrä, joten varmista paikkasi pian! Myös oman kelkan omistajien tulee ilmoittautua etukäteen.

Potkukelkkailu on elämys!

noreply@blogger.com (25-27.1.2008) — Mon, 07 Jan 2008 17:31:00 +0000

Mom, look! huudahtaa punaposkinen brittityttö Lapin hiihtokeskuksessa potkukelkkailijan kiitäessä vauhdilla ohi. Samanlaisia huudahduksia kuulee suomeksikin. Niin perinteinen kulkuväline kuin potkukelkka Suomessa onkin, on se monelle kaupunkilaislapselle - kuin myös vähän isommalle - aivan tuntematon liikkumismuoto. Vanhemmalle väelle perinteinen puupotkukelkka on tuttu ja paljon käytetty menopeli, mutta modernia kicksparkia kuulee heidänkin usein päivittelevän.

Matkailukeskuksissa näkee valitettavan vähän potkukelkkoja, vaikka ne olisivat erinomainen keino tarjota jotain valtavirrasta poikkeavaa. Onko todellakin niin, että kaikki matkailijat haluavat moottorikelkkailemaan vai onko heidän vain tyytyminen siihen vaihtoehtoisen tarjonnan puutteessa?

Huolella suunnitellut potkukelkkaretket tarjoavat yksilöllisiä, ainutlaatuisia, kaikki aistit avaavia kokemuksia, jotka tarjovat vastakohtaa arkipäivään ja saattavat jopa muuttaa kokijaa syvällisemmin; potkukelkkailusta tuleekin kokijan arkipäivää.

Ympäröivä luonto on keskeinen osa potkukelkkailua. Mikäpä olisikaan ympäristöystävällisempi liikuntamuoto kuin hiljalleen tien laitaa tai jään pintaa liukuva potkukelkka? Ympäristöystävällisyyttä yhdistettynä raikkaaseen ulkoilmaan, luonnon ääniin ja tuoksuihin sekä hyvinvointia lisäävään liikuntaan on moottorikelkkailijalle vaikea luvata - potkukelkkailijalle ne sisältyvät hintaan!

Kickspark on joulun hittilahja

noreply@blogger.com (25-27.1.2008) — Wed, 12 Dec 2007 20:21:00 +0000

Usein pähkäillään mitä antaa lahjaksi sille, jolla on jo kaikkea. Mutta onko potkukelkkaa?

Tämän joulun hitti on Kickspark, joka on uudenlainen potkukelkka, kertoo rovaniemeläisen urheiluliikkeen myyjä Lapin Kansassa 12. joulukuuta. Hän toivoo, että ihmiset lähtisivät ajoissa ostoksille, sillä muuten välineet saattavat loppua eikä niitä välttämättä ehdi saamaan ennen joulua.

Joulun ajan herkutteluja silmällä pitäen: potkukelkkailua parempaa kinkunsulatusjumppaa ei olekaan!

ArcticKick toivottaa hyvää joulua ja potkua uuteen vuoteen 2008!

PS. Vielä yksi lahjavinkki: ilmoita itsesi ja kaverisi tammikuun viimeisen viikonlopun retkille ja kisailuihin!

Kaupunkikelkkoja Rovaniemelle?

noreply@blogger.com (25-27.1.2008) — Sat, 01 Dec 2007 08:56:00 +0000

Ylläksen Jounin kaupan edessä junantuoma rovaniemeläinen törmäsi täysin uuteen opasteeseen:

Lukuisissa eurooppalaisissa kaupungeissa on käytössä kaupunkipyöriä. Ne ovat kaupungin tai muun julkisen tahon omistamia pyöriä, joita lainataan tai vuokrataan kaupungissa liikkuville. Pyörän pantti on joukkoliikenteen kertalipun verran eli pari euroa.

Rovaniemi on todellinen potkukelkkailijan paratiisi. Miksei siis myös tänne perustettaisi potkukelkkaparkkeja, joista voisi lainata kelkan, potkutella paikasta A paikkaan B ja jättää kelkan parkkiin seuraavaa potkuttelijaa varten?

Harvassa ovat ne kaupungit, joissa voi kulkea potkukelkalla myös kaupungin keskustassa. Rovaniemellä se onnistuu. Kelkkakyyti olisi upea väriläiskä kaupungin talveen ja taattu matkailijoiden kuvauskohde.

Tartutaan tuumasta toimeen ennenkuin Suomen paras pyöräilykaupunki Oulu nappaa idean!

Potkukelkkailukisoissa laatu korvaa määrän

noreply@blogger.com (25-27.1.2008) — Mon, 26 Nov 2007 18:44:00 +0000

Vaikka potkukelkkailu onkin kilpailumielessä pieni laji, ovat kisat sitäkin laadukkaampia.

Lajin kuningasmatka lienee Kuopio Ice Marathonin 100 kilometriä, joka kulkee nimellä Viktor Balck. Tämä ruotsalainen voimistelunopettaja toi potkukelkkailun Suomeenkin. Matkan hurja ennätysaika on 3,38,50!

MM-kisat Multialla ovat tietysti lajin harrastajille tärkeä koitos maailmanmestaruusstatuksensa vuoksi. Tänä vuonna siellä on tarkoitus tehdä potkimisen maailmanennätys potkimalla 140 tuntia yötä päivää.

Alamäkipotkukelkkailun SM-kisat Ylläksellä ovat puolestaan lajin formulakisat. Karnevaalimeninigillä alkaneet kisat keräsivät tänä vuonna liudan tiukkatrikoisia, aerodynaamisin kypärin varustettuja “potkukelkkailuräikkösiä”, joista perässä tulijat eivät nähneet kuin lumenpölähdyksen lähtöviivalla. Koko porukan pesi toistamiseen Matti Pesälä, joka viiletti hurjan, vajaan kolmen kilometrin mäen reilussa neljässä minuutissa. Edes kaikissa potkuliemissä keitetty Hannu Vierikko ei mahtanut mitään Matin syöksylle.

Tammikuussa on taas tarjolla erityyppistä potkukisailua. Silloin potkutteleva kansa kokoontuu Ounasvaaralle, jossa miehestä, naisesta ja koirasta (!) otetaan mittaa ns. alavitosella. Kenestä tulekaan Oukun potkukuningas ja –kuningatar – ja karvaturri!?

Esimakua ennakkoretkeltä

noreply@blogger.com (25-27.1.2008) — Sun, 18 Nov 2007 18:49:00 +0000

Jos olet suomalainen joka ei usko ennen kuin itse näkee ja kokee, tule kokeilemaan miltä potkukelkkailu ultramoderneilla Kickspark-kelkoilla maistuu sunnuntaina 2.12.2007 klo 13-15. Lähtö Rovaniemen Ounaspaviljongilta.

HurmaGroupin tarjoamalle maksuttomalle retkelle mahtuu 20 ensimmäistä. Ilmoittautumiset 30.11. mennessä info@arctickick.com. Säävaraus.

Koko viikonlopun ohjelma

noreply@blogger.com (25-27.1.2008) — Tue, 13 Nov 2007 19:55:00 +0000

Potkukelkkailuviikonlopun ohjelma:

Perjantai 25.1.

Klo 10-12
Potkukelkkailuguru Hannu Vierikon luento potkukelkkailun hyödyistä kuntoliikuntana ja huippu-urheiluna, Santasport / auditorio

Klo 18.30
Helppo revontuliretki Ounasjoen jäällä. Lähtö ja paluu Ounaspaviljonki. Kesto noin 2 tuntia.

Lauantai 26.1.

Klo 10.oo Helppo citypotkuttelu. Lähtö Pohjanhovin rannasta. Kesto noin 2 tuntia.

(Klo 11.00-13.00 koirahiihtokisat Ounasvaaralla)

Klo 13.30 - 16.00
Kisailut Ounasvaaralla (alkamisajankohta voi muuttua hieman riippuen koirahiihtäjien aikataulusta)

Koirakelkkailijat 5 km väliaikalähdöllä

Yleinen sarja 5 km, miesten ja naisten yhteislähtö

Viesti kolmen hengen joukkuein stadionalueella (max 15 joukkuetta)

Potkukarsinassa voit kokeilla kelkkailua ilman lappua rinnassa

Klo 19.00
Afterkick kahvila Kauppayhtiössä. Palkintojenjako ja Kickspark-potkukelkan arvonta.

HUOM! Myös sunnuntain retkille ennakkoon ilmoittautuneet osallistuvat arvontaan.

Sunnuntai 27.1.

Klo 10.00
Keskivaativa retki Kuninkaanlaavulle. Lähtö ja paluu Ounaspaviljongilta. Kesto noin 3 tuntia.

Klo 10.00-15.00
Mahdollisuus tutustua lajiin Ounaspaviljongin edustalla.

HUOM! Retkille mahtuu mukaan 15 kelkkailijaa ilmoittautumisjärjestyksessä.

Osallistumismaksut:

Perjantain iltaretki 5 euroa / hlö
Lauantain cityretki 5 euroa / hlö
Lauantain kisailut 5 euroa / hlö, 15 euroa / joukkue
Sunnuntain laavuretki 10 euroa / hlö

Hinnat sisältävät Kickspark-potkukelkan sekä opastuksen retkillä.

Ilmoittautuminen:

Ilmoittautumiset osoitteeseen info@arctickick.com.
Ilmoita nimesi lisäksi sähköposti, puhelinnumero ja osoite.

Ilmoittautuminen vahvistetaan maksamalla osallistumismaksu:
HurmaGroup 520408-234737

Varustus:

Tarvitset säänmukaisen vaatetuksen, mutta muistathan, että potkukelkkailussa tulee helposti lämmin ;) Pitopohjainen talvilenkkari tai vaelluskenkä on loistava potkukenkä. Tarjolla on myös rajoitettu määrä nastalenkkareita, joita voit tiedustella ilmoittautumisen yhteydessä. Niin, ja ethän unohda reipasta mieltä, vaikka säänhaltija ei näyttäisikään parhaita puoliaan.

Kausi avattu!

noreply@blogger.com (25-27.1.2008) — Mon, 12 Nov 2007 18:16:00 +0000

Kiitos viikonlopun lumisateen ja pakkasen, Rovaniemen pyörätiet olivat maanantaina 12.11. huippuluistavassa kunnossa. Potkukelkkailijan mieltä ilahdutti myös se, että hiekoitusta ei ollut koko tien leveydellä, mistä moni muu kaupunki voisi ottaa mallia. Rovaniemi on potkukelkkailijan paratiisi!

Pääpalkintona potkukelkka

noreply@blogger.com (25-27.1.2008) — Mon, 05 Nov 2007 18:22:00 +0000

Kaikkien viikonlopun retkille ja kisailuihin osallistuneiden kesken arvotaan upouusi Kickspark-potkukelkka!

Ensimmäiset ilmoittautumiset SkiExpossa

noreply@blogger.com (25-27.1.2008) — Mon, 05 Nov 2007 18:17:00 +0000

ArcticKick oli menestyksekkäästi edustettuna Helsingin Messukeskuksen SkiExpossa viime viikonloppuna. Ensimmäiset ilmoittautumiset potkuviikonloppuun on vastaanotettu!

Potkukelkkailun hurmaa Rovaniemellä

noreply@blogger.com (25-27.1.2008) — Mon, 29 Oct 2007 18:08:00 +0000

ArcticKick - potkukelkkailun hurmaa karvoihin katsomatta Rovaniemellä 25.-27.1.2008

Jos luulit, että potkukelkka on museoesine ja potkukelkkailu historiaa, tule kokemaan potkukelkkailun hurmaa Rovaniemelle tammikuun viimeisenä viikonloppuna. ArcticKick-potkukelkkailuviikonloppu tarjoaa potkuttelun hurmaa kaikille – ikään, kuntoon tai karvoihin katsomatta.

Leppoista retkipotkuttelua

Perjantain helpolla, koko perheelle soveltuvalla iltaretkellä pääset kokemaan kaamoksen kauneuden Ounasjoen jäällä potkutellen. Hyvällä tuurilla matkaa valaisevat revontulet tai tähtitaivas.

Lauantain ja sunnuntain retket vievät Rovaniemen lähiympäristön talvisiin maastoihin.

Potkukelkkailijasta mittaa

Lauantaina Ounasvaaran haastavilla laduilla selviää kuka on pohjoisen potkukuningas ja –kuningatar. Aamupäivällä laduilla hurjastelleet koirahiihtäjät vaihtavat myös menopelinsä potkukelkkaan. Oletko ennen nähnyt koirapotkukelkkailua?

Naisille, miehille ja lapsille on omat sarjansa. Haasteviesti on järjestöille ja yrityksille tarkoitettu kisailu. Kenet sinä haluat haastaa mukaan?

Potkukelkkagurun tietopaketti

Perjantaina potkukelkkailun ”grand old man”, lajin moninkertainen maailmanmestari ja entinen huippusuunnistaja Hannu Vierikko kertoo Lapin urheiluopistolla potkukelkkailun hyödyistä kuntoliikuntana sekä osana huippu-urheilijan harjoittelua.

Afterkickiä unohtamatta

Viikonlopun virallisena afterkick-paikkana on kaupungin persoonallisin kahvila Kauppayhtiö.

Tule ja tuo kaikenkarvaiset ystäväsi nauttimaan potkuttelun hurmasta, hyvästä seurasta ja kiihkeästä kilpailutunnelmasta. Kaikkien viikonlopun retkille ja kisailuihin osallistuneiden kesken arvotaan Kickspark-potkukelkka!

Tapaamisiin Rovaniemellä!

lisätietoja: info(at)arctickick.com

ArcticKick – kicksledding weekend in Rovaniemi, Lapland, 25-27 January 2008

noreply@blogger.com (25-27.1.2008) — Mon, 29 Oct 2007 18:02:00 +0000

ArcticKick introduces you to the fun sport of kicksledding regardless of age and physical condition. It is a weekend full of kicksledding in the capital of Finnish Lapland near the Arctic Circle.

Dating back to the 1900s, kicksled used to be an everyday means of transportation on the icy winter roads of Finland. Some may still consider it a vehicle for grannies. However, the wooden "granny" kicksled has turned into trendy Kickspark taking the sport to a new millennium.

Excursions

On Friday night you’ll get to experience the beauty of the darkest period of the year on an excurions on the Ounasjoki River. If you are lucky, you’ll be accompanied by the Nothern lights.

The day trips on Saturday and Sunday will take you to wintry forest trails near the city center yet almost in the wilderness.

Competitions

Who will be the kicksledding king and queen of Lapland? The challenging 5 km track of the Ounasvaara skiing centre will take the sweat out even from the tougest kickers.

Dog drawn kicksleds are a peculiarity even in Finnish terms. Can you imagine the speed?

How about getting together with some friends for the relay?

By participating in the excursions and competitions you'll have a chance to win a brand new Kickspark kicksled!

Lectures

On Friday Hannu Vierikko, the ”grand old man” and world champion of kicksled will tell about the benefits of the sport at the Santasport sports center.

Afterkick won't be forgotten..

The official afterkick place will be Kauppayhtiö, as innovative a coffee shop as is the modern kicksled itself.

Come and enjoy the fun of kicksledding with your (four-footed) friends!

See you in Rovaniemi!

Contact: info(at)arctickick.com