Naiset pyörähtelevät sievissä mekoissaan ja korkokengissään. Yhdellä on shortsit.

Miehillä on asusteenaan kauluspaita ja suorat housut tai farkut. Yksi kavaljeeri on sonnistautunut jalkapallojoukkueen pelipaitaan, jonka päällä on kangasliivi.

Tanssilattian keskellä on kasa reppuja. Iso kaiutin välittää kännykästä tulevat tuliset rytmit tanssijoille.

La Glorietan puistopaviljongin tanssi-ilta, milonga, muistuttaa suomalaisia lavatansseja. Suurin ero on se, että kappale toisensa jälkeen on tangoa. Mitäpä muutakaan, kun tangon pääkaupungissa olemme!

Argentiinalainen tango on minun silmiini suomalaista tangoa sensuellimpaa ja siinä improvisoidaan paljon enemmän. Mies on kuin raamit taululle, jota nainen maalaa.

Uskaltaudumme itsekin Ilkan kanssa tanssin pyörteisiin. Tunnen itseni Kanki-Kaikkoseksi keimailevien ja jalkaansa vispaavien argentiinalaisleidien seassa.

la boca buenos aires
polkupyörällä buenos airesissa

Pyöräilyä pitkin cityä

Sunnuntaina hyppäämme pyörän selkään. Pari paikallista pyöräilijää German ja Gerardo ovat lupautuneet näyttämään meille tätä valtavaa kaupunkia, jossa on yli 17 miljoonaa asukasta. Pelkästään Villa Crespon kaupunginosassa, jossa majailemme, on enemmän asukkaita kuin Rovaniemellä.

Seurueeseen liittyy myös Sam, jonka kanssa pyöräilimme jo aiemmin Carretera Australilla. German johdattaa joukkoa. Hän ei juuri punaisissa valoissa jarruttele. Sunnuntai on paras citypyöräilypäivä, koska silloin on vähiten liikennettä. Silti punaisia päin ajelu hirvittää.

Buenos Airesissa on vallan mainiot vihreäksi maalatut pyöräilykaistat, mikä tekee ajamisesta turvallisempaa. Ihailen kuinka ikänsä kaupungissa asuneet oppaamme kruisailevat tottuneesti kaupunginosasta toiseen. Itse joutuisimme kokoa ajan tuijottamaan karttaa ja toikkaroisimme väärään suuntaan yksisuuntaisilla kaduilla.

Recoletan varakas kaupunginosa tuo mieleen Madridin. La Boca, Buenos Airesin vanhin kaupunginosa, on värikäs, mutta liiallisen turismin pilaama. Trendikästä Palermoa täplittävät lukemattomat vegeravintolat, tyylikkäät drinkkibaarit ja omaperäiset vaateliikkeet.

Plaza de Republicalla on yhä jälkiä joulukuisista jalkapallon maailmanmestaruusjuhlista. Isojen, Buenos Airesia tarkoittavien B ja A-kirjainten päällä kiemurtelevat kasviköynnökset on revitty alas.

Kaikilla ei mene yhtä hyvin. Vilkkaan kadun varrella isosta pahvilaatikosta näkyy kaksi nukkuvan miehen jalkaa. Toisten petinä on puistonpenkki tai sillanalus.

palermo buenos aires
recoleta buenos aires

Mittarimekaanikko ja pyörätohtori

Jos Buenos Airesin ajaisi pyörällä ympäri, mittariin kertyisi 60-70 kilometriä. Ajamme arviolta 25 kilometriä.

Pyöräiltyjen kilometrien määrä on arvio siksi, että matkamittarini johto on rikki. Onneksi olemme pitkin matkaa huomanneet, että lähes kaiken saa korjattua, aina ei tarvitse ostaa uutta.

German rakentaa työkseen kustomoituja klassikkomoottoripyöriä, joten matkamittarin korjaaminen käy häneltä joutuin.

Germanin ystävän Gustavon pyöräliikkeen ovessa lukee ”emme huolla pyöriä”. Gustavon kaltaista pyörätohtoria ei kiinnosta paikkailla ihmisten puhjenneita pyöränkumeja, mutta meidän gravelpyörämme hän ottaa huoltaakseen mielellään. Mies kyselee äärimmäisen tarkkoja kysymyksiä pyöriemme ”vaivoista”. Huomamme heti, että olemme jättämässä menopelimme huippuammattilaisen käsiin.

Gustavon liike on täynnä laatupyöriä. Takaseinän hyllyllä lepää liuta eeppisiä pyöräreittejä käsitteleviä kirjoja. Hän esittelee meille pyörän, jolla oli ajellut jo seitsemänkymmentäluvulla. Arviolta pitkälti yli 60-vuotias mies on edelleenkin huippukunnossa. Saamme kaupanpäällisiksi arvokkaita vinkkejä jatkomatkaan.

pyöränkorjaamo buenos aires
posti buenos aires

Pakettia postittamassa

Olemme tehneet matkaa kevyin varustein, mutta nyt on aika keventää taakkaa entisestään. Uruguayssa, Paraguayssa ja Brasiliassa emme tule tarvitsemaan paksua makuupussia, kevyttoppatakkia, villasukkia, pipoa tai pitkiä kalsareita. Ne joutaa lähettää Suomeen.

Lähipostista ei saa lähetettyä ulkomaille kuin kahden kilon paketin. Meidät ohjataan kaupungin toiselle laidalle postiin, jonka yhteydessä on tulli isompia postituksia varten.

”Vanhojen vaatteiden lähettämistä varten tarvitsette todistuksen terveysviranomaisilta”, opastaa tullimies ja lähettää meidät taas toiselle puolelle kaupunkia. Mikäpä siinä, tuleepa kaupunki tutuksi.

”Monta vaatekappaletta teillä on?” terveysviranomainen kysyy. Kun sukat ja hanskat lasketaan yksittäin, saan vaatekappaleiden yhteismääräksi 18. ”Laitetaan 20!” virkamies sanoo ja täräyttää paperiin leiman ilman, että edes katsoo mitä olemme lähettämässä.

Tämä tärkeä paperi kädessä marssimme takaisin tulliin ja sen yhteydessä olevaan postitoimistoon. Pakkaamme kaiken isoon pahvilaatikkoon, joka jätetään postimiehen ohjeistuksen mukaan auki, jotta tullimies voisi sen tarkastaa.

Tullimiestä ei paketin sisältö kiinnosta, mutta papereiden täyttäminen kyllä. Täytän lähettäjän ja vastaanottajan tiedot neljään eri lomakkeeseen.

Kun kaikki paperit on lätkitty laatikon kylkeen, saamme seurantakoodin. Arvioitu toimitusaika on 15 päivää. Saas nähdä näenkö kulunutta villapaitaani enää ikinä.

Seuraa pyöräretkeämme myös Instagramissa, Facebookissa ja Tiktokissa!

Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.