Patagonia paiskasi kanveesiin
Juuri kun olen toipunut vasemmasta koukusta, tulee oikea suora. Se ei hivele poskipäitä, vaan tärähtää päin naamaa kuin ikkunalasia vasten lentänyt lintu. Isku kylkeen ja palleaan viimeistelee tyrmäyksen.
Olen kanveesissa. Pitkin pituuttani pyörän kanssa keskellä argentiinalaista maantietä.
Patagonian tuulet eivät todellakaan ole vieno kesätuulen henkäys hipiällä. Pyörivässä sivutuulessa jo polkeminen on mahdotonta. Pyörää on pakko työntää.
Perun murhaavia ylämäkiä on ikävä. Jos minun pitäisi valita, otanko ylämäen vai vastatuulen, valinta on helppo.
Nettisovellusten avulla on helppo nähdä kuinka pitkä ja jyrkkä ylämäki on odotettavissa. Sääennusteista ei juurikaan ole apua tuulen suunnan ja voimakkuuden ennustamisessa. Vuorten välisissä laaksoissa tuuli riehaantuu kuin iltavillinen lapsi.
Patagonia kuin Lappi
Esimakua tömäkästä tuulesta saimme jo Atacaman autiomaassa. Varotteluja Patagonian tuulista kuulin jo yli kymmenen vuotta sitten, kun olimme pyöräilemässä Georgiassa. Törmäsimme siellä chileläiseen perheeseen. Muistan, kuinka silloin sanoimme ensimmäisen kerran ääneen, että olisi mahtava pyöräillä Etelä-Amerikka päästä päähän.
Täällä sitä nyt ollaan Patagonian tuulten riepoteltavana.
Patagonia ei ole yksittäinen maakunta, vaan Etelä-Amerikan eteläkärki, josta osa kuuluu Argentiinalle ja osa Chilelle. Patagoniaksi lasketaan Argentiinassa alue Rio Colorado -joesta etelään, mutta käsite on venyvä.
Kuulemme, että hieman pohjoisempana sijaitseva Mendoza haluaa myös ratsastaa Patagonian myyttisellä maineella. Tulee mieleen väittely siitä, onko Ruka Lappia.
Yrttistä kahvinkorviketta
Kolumbiassa haimme piristystä kahvista, Ecuadorissa suklaasta ja Perussa kokalehdistä, Argentiinassa potkua päivään antaa mate.
Mate on piristävä yrttijuoma, joka valmistetaan mateepuun lehtien ja oksien rouheesta. Matea juodaan pillillä, jonka päässä on siivilä. Se suodattaa hautuneen juoman karkeasta rouheesta. Matessa on runsaasti antioksidantteja ja tanniinneja, joten sen maku on hieman karvas. Omaan makuuni oikein sopiva kahvin korvike varsinkin telttaillessa.
Emme ole hankkineet erillistä matekuppia, vaan ryystämme yrttisen juoman suomalaisesta puukomposiittikuksasta.
Mate on kahvin tavoin diureetti, joten puska kutsuu pyöräilijää jo ensimmäisten kilometrien jälkeen.
Luova retkiseuralainen
Malargüen leirintäalueella tutustumme Cristiin, argentiinalaiseen naiseen, joka on jo viiden vuoden ajan pyöräillyt ympäri Argentiinaa. Iloiten ja kiireettä, kuten hänen mottonsa kuuluu.
Hänellä oli neljän ensimmäisen vuoden ajan seuranaan koira, mutta se sairastui ja jouduttiin lopettamaan. Uutta hän ei ole vielä pystynyt hankkimaan. Teltan nurkkaa nuuskivan koiran paijaaminen saa toistaiseksi riittää.
Cristin aikuiset tyttäret patisivat äitinsä toteuttamaan unelmaansa pitkästä pyörämatkasta. Kuukausi sitten Crististä on tullut mummo.
”En taida istua ihan perinteisen mummon muottiin”, hän nauraa ja näyttää kännykältään pienen nyytin kuvaa.
Kun venyttelen iltapäivällä nurmikolla, pensasaidan takaa kantautuu laulua ja soittoa. Cristi näppäilee ukulelea ja hyräilee. Sitten hän rientää myymään kaupungin keskusaukiolle kierrätysmateriaaleista itse valmistamiaan koruja ja laukkuja.
Nyt tiedämme, kenelle lahjoitamme Ilkan tien varresta löytämän rannekorun.
”Tästähän voisi tuunata vaikka unisiepparin!” luova pyöräilijäkaverimme visioi.
Seuraa pyöräretkeämme myös Instagramissa, Facebookissa ja Tiktokissa!
// Luehan nämäkin //
