Seison pyörineni liikennevaloissa Colombo Streetillä Christchurchissa. Vieressäni liikennevalojen vaihtumista odottavan auton ikkuna aukeaa. Kuskin paikalla istuva harmaatukkainen rouva huikkaa: ”Olen ajanut perässänne jo monta kilometriä!”. Valot vaihtuvat vihreäksi, rouva näyttää meille kannustavasti peukkua ja katoaa liikenteen vilinään.

Tällaisia ovat uusiseelantilaiset. Rentoja ja helposti lähestyttäviä. Kaikki autoilijat eivät tosin ole yhtä kohteliaita. Suurin osa kaahaa röyhkeän aggressiivisesti pyöräilijän eteen. Muistelen kaiholla pyöräilyä Japanin liikennevilinässä. Uudessa-Seelannissa on 5,2 miljoonaa asukasta ja 4,6 miljoonaa autoa. Uudessa-Seelannissa autotiheys asukaslukuun nähden on yksi maailman suurimpia.

Pyöräilijän pelastus ovat Christchurchin erinomaiset pyöräkaistat ja -tiet. Monissa risteyksissä pyöräilijöille on omat liikennevalot. Ne vaihtuvat ajallaan kun tajuaa odottaa asfalttiin maalattujen timanttikuvioiden päällä. Kuvioiden kohdalla on sensori, joka tunnistaa tien yli pyrkivän pyöräilijän.. 

Sunnuntaipyöräilyä pitkin biitsiä

Menetämme Christchurchissä warmshower-neitsyytemme. Warmshower on pyörämatkailijoille tarkoitettu palvelu, jonka kautta voi löytää yöpaikan paikallisen pyöräilijän luota ilmaiseksi. Palvelu perustuu vapaaehtoisuuteen ja vastavuoroisuuteen.

Ennen koronaa olimme itsekin liittymässä palveluun majapaikan tarjoajina, mutta pandemia vei pyörämatkalijat ja sen jälkeen asia unohtui.

Joskus itsensä voi löytää nukkumasta lattialta tai sohvalta, toisinaan majapaikan pihalta teltasta. Meille on tarjolla luksusta. Saamme oman makuuhuoneen, vessan ja kylpyhuoneen. Talon emäntä Biff nukkuu omassa huoneessaan.

Sunnuntaiaamuna lähden Biffin mukaan pyörälenkille. Hän vetää pyörälenkkejä paikallisille eläkeläisille ja haluaa käydä ajamassa tulevan perjantain reitin ennakkoon. Reitin puolivälissä Biff tekee muistiinpanoja ja ehdottaa, että tekisimme hieman pidemmän lenkin, kun sääkin on niin upea.

Ajamme pitkin merenrantaa seurailevaa pyörätietä ja katselemme vaahtopäillä taiteilevia surffaajia ja triathlonkisan maaliintulijoita. Suunniteltu 12 kilometrin lenkki venyy 30 kilometrin mittaiseksi.

Ilmastonmuutokseen kantaaottava muraali Christchurchissa

Upeaa katutaidetta

Christchurchin keskustassa ei voi välttyä katutaiteelta. Ja nyt en puhu töherryksistä sillan alla vaan toinen toistaan upeammista graffiteista ja talon seinien kokoisista muraaleista.

Upeat muraalit ovat kuin taidenäyttely keskellä kaupunkia. Monista teoksista voi löytää yhteiskunnallisen viestin tai kannanoton esimerkiksi ilmastonmuutokseen tai moniarvoisuuteen.

Vuoden 2011 maanjäristyksen jälkeen, kun iso osa kaupunkia oli raunioina, katutaide toi väriä, iloa ja toivoa tragedian keskelle. Uusia katutaideteoksia syntyy koko ajan lisää.

Villiä luontoa keskellä kaupunkia

Lävitse tunkemattoman tiheästä pusikosta kuuluu lintukonsertti. Ympärillä huojuvat puut ovat lähes 50 metriä korkeita ja 600 vuotta vanhoja. On vaikea uskoa, että kävelen metsässä lähes keskellä Christchurchia.

12 hehtaarin alueella kasvava ikimetsä on suojattu petoeläimiltä aidalla. Metsän halki kulkee polku. Monta sataa vuotta vanhat puut ovat 3000 vuotta vanhan metsäalueen nuorin sukupolvi.

Riccarton Bush on maan vanhin suojelualue. Tältä Canterburyn alueella Christchurchin ympäristössä näytti ennen ihmisasutusta.

riccarton bush ikimetsä christchurchissä
kanoja ja tipuja autotallissa

Kana kynittävänä kaupungin laidalla

Kahden warmshowerissa vietetyn yön jälkeen siirrymme Christchurchin toisella laidalle Hornbyn kaupunginosaan, josta olemme varanneet huoneen AirBnB:n kautta. Talossa asuu kaksi pariskuntaa. Toinen on bangadeshilais-kiinalainen ja toinen bhutanilais-intialainen. Talon tyhjäksi jääneen huoneen he laittoivat hiljattain vuokralle. Palautteet talon viihtyisyydestä ovat erinomaiset.

Illalla huoneeseemme kantautuu ääni, joka kuulostaa siltä kuin joku hakkaisi puita. Katsomme ulos ikkunasta. Bhutanilaismies istuu takapihalla risti-istunnassa ja pilkkoo kynittyjä kanoja illalliseksi. Pari elävää kanaa pyörii ympärillä tietämättä, että joku ilta voi olla heidän vuoronsa.

AirBnB minun makuuni! Ihmisten koti eikä mikään salahotelli.

Pyörä korjautuu hetkessä

Olemme lähdössä jo jatkamaan matkaa kohti pohjoista, kun Ilkka huomaa, että takarenkaasta puuttuu yksi pinna. Soitamme puoleen kymmeneen pyöräkorjaamoon, mutta saamme kaikista saman vastauksen. Vapaita korjausaikoja olisi vasta seuraavalla viikolla tai vasta jopa kolme viikon päästä. Lopulta tärppää.

Basic Bikesin skotlantilaistaustainen omistaja suostuu ottamaan pyörän korjattavaksi, vaikka perjantai-iltapäivänä on kiirettä muutenkin. Kaikki asiakkaat haluavat pyöränsä valmiiksi viikonlopuksi.

Kun palaamme parin tunnin päästä hakemaan pyörää, ei miehellä ole kiire minnekään. Hän keskustelee kanssamme maailman politiikasta ja haikailee itse pyörämatkalle. Lopuksi mies antaa lopuksi vielä ohjeet, kuinka ajaa helpoiten ulos kaupungista.

Kiitos ja hei, Christchurch!

Seuraa pyöräretkeämme myös Instagramissa, Facebookissa ja Tiktokissa!

Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.