Punareunaisessa, kolmionmuotoisessa liikennemerkissä on keskellä merkintä 10 %. Se tarkoittaa, että edessä on jyrkkä ylämäki. Niin jyrkkä, että pyörämatkailija vaihtaa vaihteen pienimmälle ja hakee vielä senkin jälkeen pienempää vaihdetta.

Pohjois-Vietnamin maantiet ovat täynnä tällaisia mäkiä. Vietnam on Japanin tavoin vuoristoinen maa, mutta Japanissa mutkia on laitettu suoraksi rakentamalla tuhansia tunneleita. Vietnamissa pyöräillessä emme ole törmänneet vielä yhteenkään tunneliin. Tunnelin teko maksaa.

Erään maalaistien jyrkässä ylämäessä kävelee koulupoika. Hänen kaverinsa tai veljensä on ajanut mäen ylös sähkömopolla. Mäki on niin jyrkkä, että mopon teho ei ole riittänyt kuljettamaan kahta kyytiläistä. Kun kävelevä poika huomaa minut kitkuttamassa pienellä vaihteella kävelyvauhtia, hän tarttuu tarakkaani ja työntää minua kappaleen matkaa eteenpäin. Tuntuu kuin ajaisin sähköpyörällä.

Ohitsemme kiitää mopolla kaksi vanhempaa miestä, jotka pysähtyvät sadan metrin päähän ja huitovat meitä pysähtymään. He haluavat ottaa kanssamme kuvan. Lopuksi he lykkäävät käteemme setelin kiitokseksi. Setelin arvo vastaa yötä perussiistissä hotellissa. Summa tuntuu äkkiseltään suurelta, mutta otamme lahjan kohteliaasti vastaan. Lähtiessään he antavat Ilkalle vielä tölkin olutta.

vietnam on vuoristoinen maa
Riisiterasseja Vietnamissa.

Riisiä terasseina ja taiteessa

Riisi on tärkeä osa Vietnamin taloutta, kulttuuria ja ruokavaliota. Pyöräilijä ei voi välttyä näkemästä riisipeltoja. Pohjois-Vietnamin vuoristoisilla alueilla riisiä viljellään perinteisin menetelmin kauniilla riisiterasseilla, jotka näyttävä kaukaa katsottuna haitarin palkeilta.

Erityisen runsaasti riisiterasseja on Mù Cang Chảin alueella. Kun pyöräilemme siellä marraskuun alussa, riisi on jo korjattu talteen ja sitä kuivataan tien varsilla.

Vesipuhvelit käyskentelevät pelloilla. Ne syövät peltoon jääneitä riisikasvien juuria ja muokkaavat samalla maata uutta satoa varten. Vesipuhveli on Vietnamin kansalliseläin ja arvostettu kotieläin, joka symboloi kovaa työtä, kärsivällisyyttä ja vaurautta. Isoista sarvistaan huolimatta eläin on todella sympaattinen otus.

Reilun tuhannen metrin korkeudessa sää on aurinkoinen ja mukavan viileä. Lämpötila on parikymmentä astetta plussalla.

Ravintoloiden ja kahviloiden seinillä on riisiterassiaiheisia tauluja ja valokuvia. Erään talon seinään ollaan maalaamassa koko seinän peittävää riisiterassimuraalia.

Lounaaksi syömme kevätkääryleitä ja bataattia riisin kera tietenkin.

Vietnamilaista kasvisruokaa.

Tie poikki

Seuraavana aamuna tihkuttaa vettä, joka on hentoa, kuin suihkepullosta sumutettua. Edessä on kymmenen kilometrin ylämäki. Sade tuntuu virkistävältä.

Vastaan ajaa mopolla rouva, joka huitoo kädellään. Halusikohan hän viestittää jotain?

Muutamia kilometrejä poljettuamme sade yltyy kovemmaksi ja vähitellen kastumme läpimäriksi. Ylämäkipolkeminen pitää kuitenkin kropan lämpimänä.

Moporouvan käsimerkit alkavat selvitä kun eteemme alkaa kertyä autojono, joka ei liiku minnekään. Sitten matka tyssää. Tie on poikki maavyöryn jäljiltä.

Kymmenent mopoilla paikalle saapuneet silmäparit seuraavat, kun joku osaava ja rohkea ammattilainen on kauhakuormaajalla siirtämässä raskasta, tien tukkinutta maa-ainesta. Kylmä hiipii läpimärkien vaatteiden alle. Kaivamme neljä kuukautta laukun pohjalla tyhjän panttina matkanneet kuorivaatteet ja vedämme ne päällemme.

Puolen tunnin odotuksen jälkeen tietä on raivattu riittävästi, jotta siitä pääsee läpi mopolla.  Työnnämme pyörät kuumottavimman kohdan ohi jalat nilkkoja myöten rapaliejussa. Vauhdikkaassa alamäessä näkyvyys on huono ja jatkuva jarruttaminen käy käsiin. Hengitän nenän kautta, jotta rapa ei roisku suuhun.

Maavyöryepisodi on hyvä muistutus ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Lisääntyneet sateet ja paikoitellen avohakatut rinteet lisäävät maanvyöryjä. Se mitä matkailija muistelee jälkikäteen jännittävänä kokemuksena, on paikallisille tienkäyttäjille arkipäivää.

Maanvyöry Vietnamissa
Riisipeltomuraali Vietnamissa.

PS. Uusin kirjani, Keskiyön auringon kasvattamat – tarinoita Lapin luonnonantimista, jota olen matkan aikana viimeistellyt, ilmestyy 19.11.2025. Tilaa omasi jo ennakkoon alekoodilla TUIJA10!

Seuraa pyöräretkeämme myös Instagramissa, Facebookissa ja Tiktokissa!

Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.